Teatteri ILMI Ö:n Vuotalolla kokoontuva teatteritaiteen perusopetusryhmä osallistui Köyhyysviikkoon pohtimalla aihetta kirjoittaen, keskustellen ja tehden pieniä esityksiä. Köyhyysviikko on Kirkko Helsingissä ohjelmaa ja sen on tarkoitus kiinnittää huomiota eriarvoistumiseen taiteen keinoin.
Yle Puhe kävi tiistaina haastattelemassa 11-14-vuotiaita ja kuuntelemassa heidän ajatuksia aiheesta.
Haastattelu kuunneltavissa osoitteesta: http://areena.yle.fi/1-3827203
http://diakoniaa.net/
Tässä alla on luettavissa seitsemän nuorten kirjoittamaa ajatusta koskien köyhyyttä ja sen kokemista. Osa tarinoista on fiktiivisiä ja osa on omasta elämästä.
”Minusta epätasa-arvo ja köyhyys ovat tyhmiä asioita. Mutta niitä on aina maailmassa edes vähän eikä sille aina voi edes mitään. Onneksi Suomi tukee köyhiä jonkin verran. Epätasa-arvoon voi taas vaikuttaa omalla käytöksellään hieman. Jos kohtelee muita tasa-arvoisesti, on jo maailmassa vähän enemmän tasa-arvoa.”
”Kukaan voi taaskaan olla. Mistäköhän se johtuu. Johtuuko se siitä että mulla on huono puhelin, eikä mulla oo mitään merkkivaatteitakaan. Kaikki ovat vain sen ”suositun” Millan kaa koska sil on iphone7 ja kaikkia merkkivaatteita. Skip viikko. Eilen oltiin koulun pihalla ja Milla tiputti vahingossa puhelimensa asvaltille ja kaikki kerääntyivät Millan ympärille. Millan puhelin meni totaalisesti rikki. Milla itki koska hän ei voi enää saada uutta puhelinta. Tänään Milla tuli kouluun samanlainen puhelin kädessään kuin mulla.”
”Kunpa en olisi sairastunut leukemiaan. Äitini joutui sairauteni takia lopettamaan työnsä ja hoitamaan minuapitkän aikaa kotona. Hoitojen takia en voinut mennä kouluunkaan ja lopulta meistä tuli köyhiä. Asumme kamalalta haisevalla ja yksihuoneisessa pienessä kylmässä ja kosteassa talossa. Meillä on ruokapulaa eikä meillä ole edes kunnon sänkyjä tai telkkaria. Kunpa isäni ei olisi jättänyt meitä. ”
”Odotan kirjastossa että äiti pääsisi kotiin töistä. Ulkona on liian kylmä eikä äidilläni ole varaa kunnon lämpimiin talvivaatteisiin. En pääse kotiin koska äidillä on ainoat kodin avaimet. Ei oo ollut rahaa teettää toisia kun kadotin omani. Kodin lämmityskin on nyt reistaillut ja mä toivon ettei se mee rikki. Mutta onneksi meillä kuitenkin katto pään päällä. Toivottavasti huomenna saamme lämmintä ruokaa vielä kotonakin koulupäivän jälkeen. ”
”Köyhyys on väärin koska se on epäreilua ja se on ikävää. Olen joutunut pyytäämään kadulla rahaa ohikulkijoilta jotta saisin ruokaa. Suomen valtio on kirjaimellisesti tuupannu mua hanuriin.”
”Olipa kerran Maria, joka oli juuri täyttänyt 13. Maria miettii pysyykö tämä lumi koko talven, ja jos ei, niin onko seisominen sitten urheilulaji? Kun Maria menee kouluun hän miettii, että kelpaako hän, koska muilla on kivat vaatteet Ja hänellä on rumat vaatteet. Hän kysyy toiselta oppilaalta mielipidettä:
Marian luokkakaveri: No joo, onhan sulla.. öööö.. ihan kivat sukat, mutta muuten sun vaatteet ei ole kovin kivat…paitsi jos sinä peset ne, niin kaikki pitävät sinusta, ja silloin ne on ihan kivat
Maria: Onko sulla muka parhaat vaatteet? Opettaja tulee ja sanoo:
Opettaja: Hei! Teillä on molemmilla ihan kivat vaatteet!”
”Köyhyys= sosiaalialinen syrjäytyminen”
Muistakaa empatia ja tasa-arvo!
